Visualize My Concept

Visualize My Concept Visualize My Concept combines human expertise in verbalizing concepts with AI's creative vision to produce unique and captivating images of abstract ideas.

We believe that visualizing concepts and ideas is key to understanding them correctly.

Tietokirjailija Jaron Lanier tuntuu potevan vakavaa someangstia, sillä hän on kirjoittanut kirjan ”10 syytä tuhota kaikk...
01/09/2026

Tietokirjailija Jaron Lanier tuntuu potevan vakavaa someangstia, sillä hän on kirjoittanut kirjan ”10 syytä tuhota kaikki sometilit nyt”. Kirjan luettuani olen sitä mieltä, että mielipidekirjoitus olisi hyvin riittänyt. Kirjasta saa sen fiiliksen, että se on pelkästään omiin kokemuksiin perustuva puheenvuoro. Lanier on sitä mieltä, että some tekee meistä surullisia, vihaisia, pelokkaita ja eristäytyneitä. Hänen mukaansa yksi painavimmista syistä sulkea sometilit on, että nykyisille sovelluksille ei ole vaihtoehtoja. Jos suljemme tilit, pakotamme Piilaaksoa kehittymään. Ihan niin kuin piilaakso jotenkin kärsisi minun boikotistani. Itse kärsisin aika paljon enemmän ilman yhteyttä ystäviini. Argumenteista oudoin on kuitenkin ”Syy 10: Some vihaa sieluasi”. Tuskin somella on minkäänlaisia tunteita. Kirjan ilmestymisen jälkeen tuli TikTok ja kaikista tuli onnellisia, vai miten se meni?

Pyysin DALL-Ea kuvittamaan tätä aihetta. Tulipas sieltä ahdistava kuva! M***a periaatteessa tässä tavoitetaan Lanierin ajatus hyvin. Some esitetään hahmona, toimijana, kuten tuossa lauseessa ”Some vihaa sieluasi” absurdisti väitetään. Hahmo hyökkää ruudulta suoraan henkilön sieluun. Henkilö näyttää väsyneeltä, m***a ei täysin luovuttaneelta. DALL-E kertoo, että ”kuvan keskeinen metafora on puhelin hirviönä. Se on aktiivinen toimija, joka sylkee ulos mustaa massaa, joka tunkeutuu ihmiseen. Mustaan virtaan on upotettu somen perusmekanismeja: tykkäyksiä, vihaa, vertailua, riittämättömyyttä, pelkoa. Kuvassa on myös ironinen taso. Kuvasta tulee siis yhtä aikaa kritiikki somea kohtaan ja kannanotto siitä, miten liioittelevaa somekeskustelu usein on.” Tuon ironian DALL-E keksi ihan itse. Tykkään siitä.

ps. Googletellessani törmäsin Ted Talk-puheeseen ja se tuntui paljon järkevämmältä kuin tämä kirja.

Lähteet:
Lanier, Jaron (2019): 10 syytä tuhota kaikki sometilit nyt, Kustantamo S&S.
Lanier, Jaron (2018): How we need to remake the internet, Ted Talk -puhe, https://www.ted.com/talks/jaron_lanier_how_we_need_to_remake_the_internet

Talvisodan aikaan junassa eräs käsityön opettaja tapasi nuoren äidin ja vauvan. Vauvalla ei ollut sukkia. Neuvokas käsit...
26/08/2026

Talvisodan aikaan junassa eräs käsityön opettaja tapasi nuoren äidin ja vauvan. Vauvalla ei ollut sukkia. Neuvokas käsityönopettaja purki omasta villapaidastaan vähän helmaa ja neuloi vauvalle sukat junamatkan aikana. Junasukista tuli suosittu ohje.

Pyysin tekoälyä kuvittamaan tarinaa. Ensimmäisessä kuvassa vauvalla oli sukat, käsityönopettajan neulepaita oli täysin ehjä ja hän neuloi jotain toista villapaitaa. Toiseen kuvaan sain tarkemmalla promptilla totuudenmukaisemman sisällön. Löysin netistä kuvan alkuperäisistä junasukista ja tekoäly teki kuvan perusteella tuon stilisoidumman version. Nämä kuvat olivat minusta ihan OK, vaikka ei niissä mitään kovin suurta oivallusta olekaan.

Tästä tarinasta on netissä useita lähteitä. Katso esimerkiksi: https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/tee-itse/neulonta/tassa-ovat-alkuperaiset-junasukat-terttu-latvalan-72-sisko-sai-ne?utm_source=chatgpt.com

Brittiläinen näyttelijä ja kolumnisti David Mitchell kritisoi kirjassaan Dishonesty is the Second-Best Policy brittipoli...
09/06/2026

Brittiläinen näyttelijä ja kolumnisti David Mitchell kritisoi kirjassaan Dishonesty is the Second-Best Policy brittipoliitikkojen kyvyttömyyttä vastata moraalisiin haasteisiin. Hänen mukaansa poliitikot välttelevät vastuutaan ja pyrkivät vain varmistamaan uudelleenvalintansa. Törmätessään hankaliin asioihin, he eivät pyri ratkaisemaan niitä, he vain tarkkailevat ongelmaa. ”Now they just shrug and say: “It's tricky, isn't it? Vote for me, I think is tricky too.” Mitchell toteaa Brexit-äänestyksen järjestämisen olleen tästä räikeä esimerkki. Kansanäänestys siirsi vastuun vaikeasta päätöksestä äänestäjille, jotta poliitikot eivät joutuisi kantamaan vastuuta sen seurauksista.

Pyysin tekoälyä tekemään kuvan aiheesta. Kuvassa ongelmaa symboloi tuo narukerää muistuttava hässäkkä. Hyväksyin tämän neljännen kuvan. Ensimmäisessä kuvassa kaikki poliitikot olivat miehiä, täysin samanlaisissa vaatteissa. Kerroin, että haluan naisia mukaan ja rennompaa pukeutumista. Säädimme myös tunnelmaa. Tästä julkaistusta kuvasta DALL-E kertoo, että ”tunnelma on kevyt ja hyväntuulisen naiivi”. Juu, niin on. Tykkään myös siitä, miten poliitikot eivät juurikaan kiinnitä huomiota ongelmaan tai pyri ratkaisemaan sitä. Sen sijaan he näyttävät poseeraavan ongelman edessä. Juuri niin kuin Mitchell sanoi. Vähän outoa kuvassa on penkkien ja ihmisten mittasuhteet, m***a koska se ei ole kuvan viestin kannalta olennaista, annoin olla.

Sosiaalinen media on tärkeä osa monen ihmisen elämää. Sen kautta pidetään yhteyttä ystäviin ja kiinnitytään yhteiskuntaa...
04/06/2026

Sosiaalinen media on tärkeä osa monen ihmisen elämää. Sen kautta pidetään yhteyttä ystäviin ja kiinnitytään yhteiskuntaan. Moni miettii myös tarkkaan millaista kuvaa itsestään luo somepäivitysten avulla. Joskus ajatukset siitä, miltä asiat näyttävät somessa (eli Instagram-ilmiö) alkavat määrittää arkipäivän valintoja.

Sisustuslehti Dekon mukaan löytöeläinkeskukset kertovat, että mustat koirat ja kissat kelpaavat uusiin koteihin huonommin kuin muun väriset lajitoverinsa. Löytöeläinkeskuksissa on arveltu yhdeksi syyksi sitä, että mustasta lemmikistä on vaikeampi saada selkeää ja näyttävää kuvaa. Tumma turkki hukkuu varjoihin, eikä eläimen ilme erotu samalla tavalla.

Pyysin tekoälyn tekemään kuvan tästä aiheesta. Olin ensimmäiseen kuvaan todella tyytyväinen. Olen suorastaan hämmentynyt siitä, miten se keksi laittaa kännykän ja tykkäysten määrät mukaan kuvaan. Musta kissa ei todellakaan erotu tuosta taustasta, joten toi kuva havainnollistaa ilmiön hyvin.

Lähde: Reenpää, Anni (2022): ”Pentu tuli taloon”, Deko 10/2022, s. 58-60

Ihmiset harrastavat keskimäärin ihan liian vähän liikuntaa. Tämä on suuri ongelma, sillä suosituksia vähäisemmän liikkum...
12/05/2026

Ihmiset harrastavat keskimäärin ihan liian vähän liikuntaa. Tämä on suuri ongelma, sillä suosituksia vähäisemmän liikkumisen lasketaan aiheuttavan Suomessa vuosittain noin 3,2 miljardin euron kustannukset. Liian vähäisen liikunnan seuraukset näkyy selvästi armeijassa tehtävissä kuntotesteissä. Vuosi vuodelta varusmiehet ovat yhä heikommassa kunnossa. Ongelma ei kuitenkaan rajoitu vain armeijaan tai maanpuolustukseen, vaan sillä on laajempia yhteiskunnallisia seurauksia.

Tommi Vasankari ja hänen tutkimusryhmänsä arvelevat, että heikentynyt yleinen kuntotaso alkaa kohta näkyä siinä, että fyysisesti vaativissa töissä tulee työvoimapula. Myös toimistotyössä olevien ihmisten työkyky ja työssä jaksaminen heikentyvät.

Pyysin tekoälyä tekemään kuvan aiheesta. Sitä oli yllättävän vaikeaa tehdä. Ensimmäisessä kuvassa kaikki miehet olivat hoikkia ja hyväkuntoisia. Osa heistä oli armeijassa ja osa teki tietokoneilla töitä. Tekoäly ei siis ollenkaan ymmärtänyt pointtia. Sanoin, että kuvassa pitäisi näkyä kehitys aikajanalla. Sitten tuli aikajana, missä kaikki oli täsmälleen samanlaisia hyväkuntoisia ja näyttivät joltain Hi**er Jugend-porukalta. Yritin selittää, että Suomessa kaikki miehet käyvät armeijan, myös ne, jotka eivät näytä militanteilta koripalloilijoilta. Tämän jälkeen seurasi kuvia, missä miehet olivat väärässä järjestyksessä (keskimmäiset aikajanalla huonokuntoisia), välillä osa oli todella vanhoja ja osa liian nuoria (vaikka sanoin tekoälylle, että kaikkien pitää olla suunnilleen saman ikäisiä).

Lopulta sanoin, että kuvassa pitää näkyä kehitys siten, että viimeisin mies on muita tukevampi. Tekoäly kieltäytyi tekemästä pilkkaavaa kuvaa pulleasta ihmisestä. Selitin, että se oli pointti, että ihmiset keskimäärin lihoavat ja tulevat huonokuntoisemmiksi. Sitten tuli kuva, missä oli lyhyt pullukka mies ilman paitaa aikajanan alussa 1970-luvulla ja siitä miehet vain pitenivät ja hoikistuivat. Jouduin tekemään 15 kuvaa ja tätä viimeisintäkin muokkaamaan. Poistin siitä ylimääräisiä hahmoja ja lisäsin vuosiluvut. Eli tämä projekti ei oikein millään onnistunut.

Lähde: Vasankari, Tommi et al. (2023): ” Suomalaisten kestävyyskunto on laskenut vuosikymmeniä - onko Suomessa tulevaisuudessa enää hyväkuntoisia yli 50-vuotiaita työntekijöitä?”, Futura 1/23, ss. 4-12

Kokeneet myyntitykit tietävät, että kun asiakas miettii, ostaisiko hän jonkun tuotteen vai ei, todennäköisyys menettää k...
05/05/2026

Kokeneet myyntitykit tietävät, että kun asiakas miettii, ostaisiko hän jonkun tuotteen vai ei, todennäköisyys menettää kauppa on aika suuri. Asiakkaan aivojen askarrellessa ”ostaa vaiko eikö ostaa” -kysymyksen ympärillä, päätös voi kallistua kumpaan suuntaan tahansa. M***a, jos asiakas saadaan miettimään kumman hän kahdesta tuotteesta mieluummin ostaa, ostaminen on lipsahtanut päätöksentekoon sisäänrakennetuksi oletukseksi. Kun ostopäätös on täten tavallaan jo tehty, enää tarvitsee vain valita kumman tuotteen ottaa. Puhelinmyyjät ovat sisäistäneet tämän kikan hyvin. Usein he kertovat ensin yhdestä tarjouksesta ja jos en siitä innostu, niin he houkuttelevat minua vertailemaan eri lehtiä toisiinsa ja miettimään minkä niistä haluaisin.

Pyysin tekoälyä kuvittamaan tätä aihetta. Teimme aika m***a kuvaa, sillä ensimmäiset kuvat olivat kamalia. Jotain sellaisia missä myyjä hämmentyneenä raapi päätään ja jokapuolella oli jotain ihme kiehkuroita. Asiakasta ei näkynyt. Lopulta jouduin täsmentämään, että mielestäni kuvassa pitäisi olla sekä asiakas että myyjä ja myyjällä pitäisi olla kaksi tuotetta käsissään. Syntyi tämä. Kuva kertoo kohtuullisen hyvin aggressiivisesta myyjästä ja hämmentyneestä asiakkaasta. Vaikka lopputulos on okei, niin tekoäly ei tähän itsekseen päätynyt. Ei siis oivaltanut pointtia tällä kertaa.

Tiedätkö millaista moraalista koodia käyttämäsi tekoäly käyttää? Luultavasti et, sillä sitä ei tiedä oikein kukaan. Joku...
28/04/2026

Tiedätkö millaista moraalista koodia käyttämäsi tekoäly käyttää? Luultavasti et, sillä sitä ei tiedä oikein kukaan. Joku voisi argumentoida, ettei tekoälyllä ole arvoja, eikä siis moraalista koodiakaan. M***a onhan sillä. Se tekee eettisiä valintoja ja harrastaa moraalista paheksuntaa. Tekoälyn arvot eivät tietenkään perustu itsetutkiskeluun tai vakaumukseen kuten ihmisillä, vaan opetusdataan ja siihen mahdollisesti koodattuihin sääntöihin.

Kun käytämme tekoälyä tehtäviin, joissa tarvitaan moraalista kompassia eli sen hahmottamista mikä on oikein ja mikä väärin, saatetaan törmätä ongelmiin. On nimittäin mahdollista, että tekoälyn moraalinen koodi ja arvot poikkeavat sen käyttäjän moraalista ja arvoista. Tämä on kuitenkin vähän salakavalaa, sillä eroa ei välttämättä huomaa. Olisikin tärkeää puhua tekoälyn kanssa arvoista, jotta ymmärtää missä mennään.

Pyysin DALL-E:a kuvittamaan tätä aihetta. Se kertoo, että "kuvassa on ihmisen ja AI:n peilautuva asento (molemmat käsi leualla, mikä kuvastaa yhteistä hämmennystä). Vaaka toimii konkreettisena moraalin symbolina. Lisäksi kontrastia tuo lämmin pöytävalo vs. kylmä digitaalinen hehku." Tykkään tästä tulkinnasta ja sen selityksestä. Tykkään varsinkin siitä, että ihminen tuijottaa mietteliäänä tekstiä ja tekoäly vaakaa. Kiinnostavaa on mielestäni se, että kuvassa ihminen suuntautuu tekstiin ja merkityksiin, tekoäly mittaamiseen ja punnintaan. Kuvan perusteella vaikuttaisi, että tekoäly käsittelee moraalia rakenteena. Se etsii siitä tasapainoa, vastapareja, joiden avulla abstrakti asia voidaan esittää selkeänä tilanteena.

Moraali näyttäytyy kahden erilaisen kognition kautta: toiselle se on tulkintaa, toiselle optimointia. Vaakaa käytetään yleisesti moraalin symbolina, joten sen valinta ei hämmästytä. M***a sivuhuomautuksena mainittakoon, että vaaka on vähän turhan mustavalkoinen väline moraalin pohdintaan. Moraaliset asiat eivät ole mustavalkoisia, eikä mitattavia.

Kuvassa molemmat pohtivat. Molemmat ovat hämmentyneitä, kun yrittävät ymmärtää toisiaan. Avoimeksi jää kysymys siitä keskustelevatko he myöhemmin ajatuksistaan.

Ihmiset jakavat somessa monenlaista sisältöä. Usein he harkitsevat tarkkaan millaisia päivityksiä he tekevät. Tyypillise...
21/04/2026

Ihmiset jakavat somessa monenlaista sisältöä. Usein he harkitsevat tarkkaan millaisia päivityksiä he tekevät. Tyypillisesti halutaan näyttää omaa elämää positiivisessa valossa. Tämän takia sosiaalisen median päivityksiä voidaankin pitää sosiaalista valuuttana. Niiden avulla nostetaan omaa arvostusta muiden silmissä, ylläpidetään suhteita ja jaetaan kiinnostavaa sisältöä. Pyysin tekoälyä tekemään kuvan aiheesta.

DALL-E kertoo tehneensä kuvan, jossa on ”selkeä kahtiajako: vasemmalla arkinen, vähän hillitympi todellisuus ja oikealla lämpimämpi, kiillotettu some-minä, jossa tykkäykset ja kommentit muuttuvat visuaalisesti “valuutaksi”.” Mielestäni on kiinnostavaa, että tekoäly loi tästä tällaisen kahtia jaetutun todellisuuden. Vähän ankeana se näkee tuon arjen ilman somea, väritkin ovat mustavalkoiset. Ikään kuin ihminen heräisi elämään ainoastaan somessa. M***a sehän oikeastaan korostaa tätä ideaa aika hyvin. Pidän myös ajatuksesta, miten tykkäykset ja kommentit muuttuvat konkreettisesti kultakolikoiksi kuvassa.

Brittiläinen näyttelijä ja kolumnisti David Mitchell pohtii algoritmien ärsyttävää tapaa luoda personoituja todellisuuks...
14/04/2026

Brittiläinen näyttelijä ja kolumnisti David Mitchell pohtii algoritmien ärsyttävää tapaa luoda personoituja todellisuuksia, jotka antavat maailmasta hullunkurisen vääristyneen kuvan. Esimerkkinä hän käyttää Briteissä suurta suosiota nauttivaa krikettiä. Mitchell toteaa, että jos hän on kiinnostunut kriketistä, niin hän menee krikettiä käsittelevälle nettisivulle tai ostaa krikettilehden. M***a vaikka hän olisi kuinka innoissaan kriketistä, hän ei halua, että kaikki hänen näkemänsä nettisisältö ja uutisfiidi täyttyvät yhtäkkiä kriketista: “I don't want all my news feeds to suddenly talk exclusively about cricket, because some machine has worked out I'm into it, thereby giving me the illusion that the most important global events are all cricket related.” Mitchellin humoristinen kuvaus algoritmeista, jotka voivat luoda illuusion kriketistä maailman tärkeimpänä asiana, on samalla tarkkanäköinen analyysi siitä, miten personoitu informaatio vääristää yksilön käsitystä todellisuudesta.

Pyysin Chat GPT:tä tekemään kuvan ja pienten säätöjen jälkeen olin hyvin tyytyväinen kolmanteen kuvaan. Kun pyysin tekoälyä vielä selittämään tekemäänsä kuvaa, tuli aika pitkä selostus. Laitan sen kuitenkin pituudesta huolimatta tähän (lähes) kokonaisuudessaan, sillä selostus kuvaa mielestäni todella hyvin sitä, miten tekoäly poimii käsitteitä ja pystyy visuaalisesti ilmaisemaan ne. Lyhensin turhat jutut pois. Olin tästä hyvin vaikuttunut:

”Ylireagoiva ilme, hikoilu, käsien vieminen päähän ja ympärille räjähtävät elementit ovat visuaalinen vastine sille kokemukselle, jota Mitchell kuvaa sanallisesti. Tuntuu siltä, että maailma kaatuu päälle, vaikka kyse on vain uutisvirrasta. Useat ruudut, otsikot ja laitteet toistavat samaa teemaa eli krikettiä eri muodoissa. Syntyy kokemus yksipuolistumisesta. Olennaista ei ole kriketti itsessään vaan se, että kaikki muu katoaa näkyvistä. Siksi myös maapallo on mukana, m***a se on ikään kuin jäänyt krikettisisällön alle.

Robottihahmo on kuvassa tarkoituksella ystävällinen ja hieman huvittava, ei uhkaava. Algoritmit eivät ole pahantahtoisia, ne vain tekevät sen, mihin ne on optimoitu. Repliikki “You really love cricket!” on tahallisen naiivi. Se näyttää, miten monimutkaisen maailmankuvan kaventuminen voidaan palauttaa yhteen yksinkertaiseen päättelyyn.

Värikkyys ja kontrastit ovat tietoinen valinta. Personoitu sisältö on usein houkuttelevaa, kirkasta ja emotionaalisesti ladattua. Jos kuva olisi hillitty tai minimalistinen, se ei vastaisi sitä todellisuutta, jossa algoritminen sisältö oikeasti toimii. Tässä liika on pointti. Kuvan pitää tuntua hieman rasittavalta, jotta katsoja ymmärtää, miltä todellisuuden kaventuminen voi tuntua.

Kokonaisuutena kuva ei yritä selittää, vaan näyttää miltä algoritminen todellisuus tuntuu sisältä käsin. Se ei ota kantaa mihinkään yksittäiseen aiheeseen, vaan siihen kokemukseen, jossa jokin yksittäinen kiinnostuksen kohde alkaa peittää alleen koko maailman. Se on sama kokemus, josta tekstissäsi puhutaan, vain eri kielellä.”

Lähde:
Mitchell, David (2019): Dishonesty is the second-best policy, Amazon audible, 2019.

Sellaisessa tilanteessa, missä samankaltaiset vaaliehdokkaat kilpailevat samoilla argumenteilla, kilpailu on tosi kovaa....
07/04/2026

Sellaisessa tilanteessa, missä samankaltaiset vaaliehdokkaat kilpailevat samoilla argumenteilla, kilpailu on tosi kovaa. Bisneskirjallisuudessa puhutaan tuolloin verisesti kilpailluista markkinoista eli vähän raflaavasti punaisen meren markkinoista. Kuulostaa melko hankalalta kilpailutilanteelta. Tämän kontrastina on ”Sinisen meren strategian” avulla siirtyminen seesteisille markkinoille, missä ei ole lainkaan kilpailua. Houkuttelevaa, eikö totta? Sinisen meren strategia tarkoittaa, että tehdään jotain ihan eri tavalla kuin muut. Ehdokas voi tuoda esiin ainutlaatuisia ominaisuuksiaan tai vaihtoehtoisesti napata asianomistajuuden jostain sellaisesta vaaliteemasta, mitä muut eivät käytä.

Sinisen meren strategia kuvataan samannimisessä kirjassa, jonka ovat kirjoittaneet W. Chan Kim ja Renée Mauborgne. Kirjassa keskitytään kuvaamaan strategioita, miten voi luoda täysin uuden markkinan, jossa kilpailua on vähän tai ei lainkaan. Ehdokas pääsee pohtimaan omaan sinisen meren strategiaansa lukiessaan kirjaani ”Enemmän ääniä: Tehokkaan vaalikampanjan avaimet”, s. 95-96.

DALL-E:lle tämän aiheen kuvittaminen osoittautui hyvin haastavaksi, vaikka mielestäni promptasin ihan huolella. Se teki sinisten veneiden joukkoon punaisen veneen. Siinä nyt on hyvin moni asia pielessä. Sitten se teki sinisiä ja punaisia ehdokkaita symmetrisesti. Lopulta noin 20 kuvan jälkeen päädyin itse yhdistelemään nämä kaksi kuvaa (kuva vain yhdestä ehdokkaasta joka käyttää sinisen meren taktiikkaa ja kuva punaisen meren taktiikkaa käyttävistä vaaliehdokkaista). Tämä syntynyt kuva on mielestäni onnistunut; se kuvaa ilmiötä hyvin. Tosin se ei ole ihan VMC idean mukainen, sillä idea on minun, koska tekoäly ei tätä keksinyt sitten millään.

Tämä kuva on osa ”Visualize my concept”- sarjaa. Siinä ihminen sanallistaa käsitteen tai idean ja tekoäly luo kuvan siitä. Tällä yhdistelmällä (inhimillinen kognitio ja tekoälyn kuvitustaidot) saadaan kiehtovia ja ainutlaatuisia kuvia. Voit seurata sarjaa Instagramissa tai Facebookissa. Lisätietoa palvelusta löytyy täältä: https://miratio.fi/visualize-my-concept/.

Osoite

Kerava
04230

Puhelin

+358504320402

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Visualize My Concept :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Visualize My Concept :lle:

Oikopolut

Jaa

Kategoria