10/05/2026
Johdantomainostus jatkuu, tällä kertaa esitetään "koko kielioppi yhdellä sivulla". Seuraavilla kerroilla sovelletaan 🙂.
Suomen Esperantoliiton (EAF) kesäkurssi on 4.-7.6.2026 Raisio-opistossa, paikkana Raision lukio.
Oppitunteja on päivittäin noin viisi. Yhteisillä tauoilla tutustutaan ja käytetään opittua. On myös monipuolista vapaa-ajan ohjelmaa.
Ilmoittaudu Raisio-opiston sivujen kautta kohdasta ilmoittautuminen – opistopalvelut.fi
ESPERANTON KIELIOPPI PÄHKINÄNKUORESSA (”KAIKKI KUUSITOISTA SÄÄNTÖÄ”)
AAKKOSET JA ÄÄNTÄMINEN, KUN POIKKEAA SUOMALAISESTA
Aa, Bb, Cc (ts), Ĉĉ (tš), Dd, Ee, Ff, Gg, Ĝĝ (dž), Hh, Ĥĥ (”vahva h), li, Jj, Ĵĵ (ž), Kk, LI, Mm, Nn, Oo, Pp, Rr, Ss, Ŝŝ (š), Tt, Uu, Ŭŭ (u diftongissa), Vv, Zz (soinnillinen s, ei siis ”tseta”).
Jos ohjelmastasi puuttuu ĉ, ĝ, ĥ, ĵ, ŝ, ŭ, voi korvata ch, gh, hh, jh, sh, u.
SÄÄNNÖT
1. Sanat lainataan olemassaolevista kielistä sopeuttaen ne esperanton oikeinkirjoitukseen ja ääntämiseen. Perussanoista johdetaan päätteillä ja etuliitteillä uusia.
2. Kaikki sanat luetaan kuten kirjoitetaan.
3. Sanan paino on aina viimeistä edeltävällä tavulla.
4. Substantiivin, nimisanan pääte on –o. Monikko muodostetaan päätteellä –j. On kaksi sijamuotoa, nominatiivi ja akkusatiivi, kohdesija, jonka pääte on –n. Muut sijat ilmaistaan prepositioilla, esim. genetiivi, omistussija ”de”, allatiivi ”al”, instrumentaali ”per” jne. merkitystarpeen mukaan.
5. Substantiivin ja artikkelin loppuvokaalin voi jättää pois ja korvata heittomerkillä.
6. Persoonapronominit MI minä, VI sinä, Te, LI hän (mies), ŜI hän (nainen), ĜI se (esine tai eläin), SI refleksiivi, takakohtainen, NI me, VI te (monikko), ILI he, ne, ONI persoonaton, vastaa passiivia. Possessiivit, omistuspronominit muodostetaan adjektiivipäätteellä
–a. Taipuvat kuten substantiivit.
7. Adjektiivin, laatusanan pääte on –a, sijamuodot ja luku kuten substantiiveilla. Vertailuasteet muodostetaan sanoilla ”pli” enemmän (komparatiivi) ja ”plej” eniten (superlatiivi); vertailusana ”ol” enemmän kuin.
8. Käytössä on määräinen artikkeli ”la” tunnetuin tai äsken mainitun sanan edellä. Huom: jos artikkelin käyttö on vaikeata, tuntuu oudolta, sitä voi aluksi olla käyttämättä.
9. Numeraalit, lukusanat ovat taipumattomia 1 – 10 UNU, DU, TRI, KVAR, KVIN, SES, SEP, OK, NAŬ, DEK,
100 CENT, 1000 MIL.; yhdistetään kymmenjärjestelmällä: 2026 DUMIL DUDEK SES. Kertaus päätteellä –obl-, murtoluvut päätteellä –on-, koonti päätteellä –op-, yksittäislasku prepositiolla ”po”. Numeraaleja voi käyttää myös substantiiveina ja adverbeina.
10. Adverbin, seikkasanat (”jollain tavalla”) pääte on –e; vertailu smoin kuin adjektiiveilla.
11. Kieltoilmaisuun ei yhdistetä erikseen kieltosanaa ”ne” (siis ei kaksoisnegaatiota).
12. Verbit, teonsanat eivät taivu tekijän eikä luvun mukaan. Verbin aika- ja tapamuodot ovat tämän hetken (preesensin) aktiivi (tositapa), pääte –as; mennen ajan (imperfekti, preteriti) –is; tulevan ajan (futuuri) pääte –os; ehtotavan (konditionaali) pääte –us; käskymuodon (imperatiivi) pääte –u; perusmuodon (infinitiivi) pääte –i. Partisiippimuodot (adjektiivina tai adverbinä): aktiivin preesensin pääte –ant-, aktiivin imperfektin pääte –int-, aktiivin futuurin pääte –ont; passiivin preesensin pääte –at-, passiivin imperfektin –it-, passiivin furuurin –ot-. Passiivin apuverbi on ”esti” (olla), ja passiivi-ilmaisun toimija, agentti, ilmaistaan prepositiolla ”de”.
13. Preposition kanssa sana on nominatiivissa.
14. Suuntaa tarkoittavassa ilmauksessa sana saa akkusatiivipäätteen –n.
15. Kullakin prepositioilla on määritelty merkityksensä. Jos haluttu merkitys on epämääräinen, käytetään prepopsitiota ”je” taikka akkusatiivia ilman prepositiota.
16. Yhdyssanat muodostetaan suoralla sanojen yhdistämisellä, pääsana viimeisenä; kieliopilliseia päätteitä käytetään itsenäisten sanojen tapaan.
