Comms With Pia

Comms With Pia ❓Want Content With Intent? Työelämävaikuttamista ja strategista viestintää.
(1)

Informaatiovaikuttamisen ykköstavoite ei välttämättä ole saada ihmisiä uskomaan valheisiin. Tavoite on pikemminkin saada...
20/04/2026

Informaatiovaikuttamisen ykköstavoite ei välttämättä ole saada ihmisiä uskomaan valheisiin. Tavoite on pikemminkin saada ihmiset epäilemään kaikkea.

Näin yhteinen todellisuuspohja saadaan hämärtymään, ja samalla osallistuminen ja vastuunkanto vähenemään: ihmiset eivät enää toimi aktiivisina kansalaisina vaan vetäytyvät, koska eivät koe voivansa luottaa tietoon, toisiin ihmisiin tai instituutioihin.

Samasta syystä disinformaatio, misinformaatio ja kyberuhat eivät ole ainoastaan esimerkiksi turvallisuusalan tai median ongelmia. Samat ongelmat ovat myös viestinnän lautasella.

Tekoälyn tehostaessa mis- ja disinformaatiota sekä laventaessa kybervaikuttamisen mittakaavaa, ratkaisevaa yhteiskunnan vakauden kannalta on lopulta luottamus toisiin ihmisiin ja instituutioihin.

Kun luottamuksen rapautuminen kerran on yhteiskuntien hajoamisen mekanismi, ja viestintä tunnetusti yksi tapa rakentaa luottamusta, niin viestinnästä pitäisi puhua tässä yhteydessä paljon enemmän. Tämä pätee yhtä lailla julkiseen keskusteluun, organisaatioiden johtamiseen kuin siihen, miten vaikeista asioista puhutaan ihmisille silloin, kun tilanne on epäselvä tai painetta paljon.

Tässä ajassa johdonmukainen viestintä on itse asiassa jopa yllättävän kovaa valuuttaa. Eikä se tarkoita silottelua tai valmiita vastauksia kaikkeen, vaan suoraselkäisyyttä ja sitä, että puhutaan totta, korjataan virheet, kerrotaan mitä tiedetään tai mitä ei vielä tiedetä. Pidetään suunta samana, vaikka liepeillä kohisee.

Tässäpä myös organisaatioiden johdolle muistutus: Viestintä on luottamuksen hallintaa käytännössä. Tällä hetkellä se myös on paljon enemmän kuin pelkästään organisaation sisäinen kysymys. Viestintä kytkeytyy siihen, miten toimintakykyisenä pysymme.

Johdonmukainen viestintä rakentaa sitä, mitä hybridivaikuttaminen pyrkii tuhoamaan, eli luottamusta.

Kaikki puhuvat näkyvyydestä. Aika harva puhuu tunnistettavuudesta.Näkyvyyttä kun saa rahalla, toistolla ja täydellä julk...
14/04/2026

Kaikki puhuvat näkyvyydestä. Aika harva puhuu tunnistettavuudesta.

Näkyvyyttä kun saa rahalla, toistolla ja täydellä julkaisukalenterilla. Tunnistettavuus on ihan eri asia.

Tunnistettavuus harvoin syntyy siitä, että yritetään sopia mahdollisimman monelle. Pikemminkin päinvastoin.

Useat yritykset julkaisevat ahkerasti, näkyvät kaikissa relevanteissa kanavissa ja tekevät kaiken ”oikein” ja oppikirjojen mukaan. Silti niistä ei oikein saa kiinni: ei ääntä, ei kulmaa, ei juuri mitään sellaista, jonka muistaisi vielä seuraavana päivänä.

Toisista yrityksistä taas tunnistaa heti ”jotain”, vaikka ei olisi aiemmin kuullut yrityksen tekemisistä mitään. Nämä yritykset herättävät jonkin tunteen. Sitä tunnetta on vaikea selittää.

Herättävä elementti voi olla äänensävy tai se saattaa olla tapa kirjoittaa. Tai sitten se on jokin pieni ja vähän äkkiväärä sana- tai tyylivalinta. Jotkut taitavat herättävää elementtiä nimittää aitoudeksikin. Jotain selvästi kiinnostavampaa se joka tapauksessa on kuin hajuttomuus, mauttomuus ja mitäänsanomattomuus.

Kiintoisimmat yritykset, joihin olen törmännyt, ovat tuntuneet joltain jo ennen kuin olen edes tiennyt mitä ne myyvät.

Näkyvyys saa ihmiset katsomaan, m***a tunnistettavuus saa heidät jäämään.

Kaikissa organisaatioissa on sisäistä viestintää. M***a millaista se on? Tukeeko se päätöksentekoa vai tekeekö se siitä ...
11/04/2026

Kaikissa organisaatioissa on sisäistä viestintää. M***a millaista se on?

Tukeeko se päätöksentekoa vai tekeekö se siitä hitaampaa, raskaampaa ja epäselvempää?

Moni ajattelee edelleen, että sisäinen viestintä alkaa siinä vaiheessa, kun päätös on jo tehty ja siitä pitää kertoa henkilöstölle. M***a kyllä viestintä vaikuttaa jo paljon aiemmin.

Jo siinä vaiheessa, kun ihmiset yrittävät ymmärtää, mistä ollaan päättämässä, mikä on olennaista ja mikä muuttuu tai miksi tämä tehdään juuri nyt.

Päätösten pulmallisuus ei liity pelkästään itse päätökseen, vaan siihen, että työyhteisössä joudutaan arvailemaan liikaa.

Jos yhteinen ymmärrys puuttuu, joku tulkitsee, toinen täydentää, kolmas tekee oletuksen ja kohta huomataan, että samasta asiasta on liikkeellä ainakin neljä eri versiota.

Sitten pidetään vielä yksi palaveri, jossa yritetään selvittää, mitä viime palaverissa oikeastaan päätettiin.

Aika inhimillistä, m***a samalla julmetun kallista. 💶

Siksi sisäinen viestintä on paljon muutakin kuin tiedon jakamista. Se vaikuttaa siihen, ymmärretäänkö tilanne samalla tavalla ja tehdäänkö päätöksiä, joiden kanssa ihmiset myös pärjäävät arjessa.

Miltä tämä näyttää teillä?

- Tietävätkö ihmiset, mitä ollaan ratkaisemassa?
- Onko kaikilla sama käsitys siitä, miksi päätös tehdään?
- Pääsevätkö oikeat ihmiset mukaan ajoissa?
- Saako keskeneräisistä asioista kysyä?
- Huomataanko teillä nopeasti, jos joku on ymmärtänyt asian aivan eri tavalla?
- Kuinka paljon aikaa kuluu siihen, että samoja asioita selitetään uudelleen?

Joskus onnistunut sisäinen viestintä näkyy yllättävän vaatimattomasti: Asiat vain etenevät. Ihmiset ymmärtävät. Kenenkään ei tarvitse paikkailla jälkiä koko ajan.

Se on tosi hyvä merkki.

Viestinnän oleellisimmaksi osaksi mielletään helposti kirjoittaminen ja sopivien sanojen löytäminen. Tätä edeltää kuiten...
09/04/2026

Viestinnän oleellisimmaksi osaksi mielletään helposti kirjoittaminen ja sopivien sanojen löytäminen. Tätä edeltää kuitenkin toinen, ehkäpä vieläkin tärkeämpi homma, nimittäin kuunteleminen.

Kun asiantuntija avaa viestijälle asiaansa, kiertää sen kolmesta suunnasta, avaa taustat ei-kronologisessa järjestyksessä vuodesta 2012 alkaen ja lopulta sanoo, että “kyllä sä varmaan ymmärrät mitä tarkoitan”, niin kyllä, yleensä viestijä ymmärtää. Ja hänen tehtävänsä viestijänä on auttaa myös muita ymmärtämään.

Viestintä ei ole taikatemppujen tekemistä, vaan kuuntelemista, kysymistä, tiivistämistä ja välillä myös sen hyväntahtoisesti sanomista, että ”kyllä tästä hyvä tulee, m***a tämä 49 dian versio ei sitä ihan vielä ole”. ☺️

Kun viestintä onnistuu, lopputulos vaikuttaa itsestäänselvältä, sujuvalta, luontevalta ja ehyeltä. Harvoin se sitä oli alun perin.

Lopputuloksesta ei näe (eikä kuulukaan nähdä) kaikkia vaiheita, joita selkeän viestin tuottamiseen sisältyy.

Viestinnän tehtävä on ponnistella sen eteen, että ymmärtäminen olisi kaikille muille helpompaa.

Työyhteisöviestinnässä on kaksi ikuista taistelua:1️⃣ Miten estää epärelevanttien viestien tulva?2️⃣ Kuinka varmistaa, e...
02/02/2025

Työyhteisöviestinnässä on kaksi ikuista taistelua:

1️⃣ Miten estää epärelevanttien viestien tulva?
2️⃣ Kuinka varmistaa, että tärkeät viestit huomataan?

Yhtenä päivänä pyydetään viestimään kaikesta mahdollisesta – tiimipäivään ilmoittautumisesta, intranetin päivityksestä ja siitä, että joku toi ylimääräisiä munkkeja keittiöön. Seuraavana päivänä joku valittaa, ettei kuullut mitään kriittisestä, koko taloa koskevasta muutoksesta, vaikka asiasta todellakin viestittiin.

Ongelma ei aina ole se, etteikö asioista viestittäisi. Ongelma on se, että jos aivan kaikesta viestitään alati ja samanarvoisina asioina, lopulta mikään ei erotu tai tunnu tärkeältä.

👉 Siksipä eräs viestijän tärkeistä taidoista on valitseminen ja samalla kokonaisuuksien hahmottaminen: Mistä asioista pitää kertoa? Milloin ja mistä kannattaa olla hiljaa, jotta tärkein erottuu? Mitä kokonaisuus kertoo?

voittaa relevantilla viestinnällä.

Onko alempi uusi musta? 🖤Yhä useampi tuntuu nykyään valitsevan ammatillisen askeleen työurallaan ns. alaspäin. Valinta o...
10/11/2024

Onko alempi uusi musta? 🖤

Yhä useampi tuntuu nykyään valitsevan ammatillisen askeleen työurallaan ns. alaspäin. Valinta on monelle ratkaisu, joka palvelee omaa jaksamista, elämäntilannetta tai pitkän aikavälin tavoitteita. Joskus siirto alempaan tehtävään voi tarjota mahdollisuuden keskittyä siihen, missä aidosti viihtyy ja loistaa.

Toisinaan onkin paikallaan tunnustaa, ettei esim. esihenkilörooli tuntunutkaan oikealta tai että suorittavampi tehtävä tuo kaivattua selkeyttä ja vapautta.

Samalla myös organisaatiot ovat heränneet tukemaan joustavampia urapolkuja – kiitos nuoremman sukupolven, jolle työelämä ei ole elämässä kaikki kaikessa.

Tällaiset liikkeet eivät silti ole välttämättä helppoja, sillä roolin muutos voi vaatia paljonkin henkistä kanttia. Sosiaalinen paine on takuulla olemassa, ja jotkut kokevat sen painavan enemmän kuin toiset.

❓ Oletko sinä harkinnut tai tehnyt urasiirron, joka vei sinut uratikkailla alaspäin? Miten päätös vaikutti pitkän aikavälin suunnitelmiisi?

❓ Ja entä työnantajat, onko ns. alempia tehtäviä avoinna, vai käydäänkö juuri niistä se kovin kilpailu?

Postaamaan inspiroi Kauppalehden (10.11.2024) juttu ”Tämän yllättävän urasiirron tekee nyt yhä useampi”.

📸: |

Tiedätkö tunteen: Kaikkien pitäisi olla samalla sivulla, m***a vuorovaikutus tökkii ja homma hajautuu. Tieto ei kulje ja...
20/10/2024

Tiedätkö tunteen: Kaikkien pitäisi olla samalla sivulla, m***a vuorovaikutus tökkii ja homma hajautuu. Tieto ei kulje ja tiimit puurtavat ainoastaan omissa ympyröissään. Yhteistyö on enemmänkin erillistyötä ja turhautuminen jyrkässä kasvussa. 📈

Vaikka eletään digiaikaa ja viestintävälineitä on pilvin pimein, siiloutuminen tuntuu edelleen olevan työyhteisöissä arkipäivää. Avoimuuden ja tiedonkulun esteitä ovat usein vanhat protokollat ja poterot. 🔐

❓ Kiinnostaisikin tietää miten teillä ennaltaehkäistään siiloutumista. Kuinka varmistatte, että siilot eivät jarruta yhteistyötä?

Ajattelen itse, että joka tilanteessa on hyvästä edistää avoimuutta ja pahasta olla sitä vastaan. Aktiivinen ja hyväntahtoinen ovat parhaita keinoja minimoida siilojen negatiivisia vaikutuksia.

Kun tieto ylittää tiimi- ja yksikkörajat ja jokainen voi, saa ja uskaltaa halutessaan osallistua keskusteluun, orkesteri löytää helpommin yhteisen sävelen ja soitto sujuu tuloksekkaammin.

M***a miten tämä tehdään käytännössä? Ollaanko teillä yksittäisten ihmisten satunnaisten kontaktien ja reippauden varassa, vai ylitetäänkö siilot johtamisen ja joidenkin hyviksi havaittujen käytäntöjen keinoin? 🤔

Kuva tämän viikon reissulta Brysseliin, EU-päätöksenteon ytimeen. Voisi kuvitella, että EU-instituutioissa kansainvälisiä siiloja riittää – m***a jotenkin ne vaan onnistutaan kiertämään ja ihmiset vaikuttavat ihanan toiveikkailta. 🇪🇺

On viestintää 🙃 ja sitten on viestintää. ✌🏼🙃 Eräänlaista viestintää tehdään silloin, jos joku muistaa viestijältä sellai...
21/09/2024

On viestintää 🙃 ja sitten on viestintää. ✌🏼

🙃 Eräänlaista viestintää tehdään silloin, jos joku muistaa viestijältä sellaista viime tipassa tilata (ja viestijän vastuulle koko homma sysätään, vaikka viestintää tilattaisiin kuin makkaraperunat nakkikioskilta).

🙃 Eräänlaista viestintää toteutetaan satunnaisen asiantuntijan satunnaisen idean pohjalta ädhokkina (tai koska joku näki kummin kaiman siskonpojan keksimiä kivoja juttuja TikTokissa).

🙃 Eräänlaista viestintää tehdään ilman etukäteissuunnittelua, koska suunnitella ei ehditä eikä merkittäviinkään tarpeisiin varautua (koska ”äkkiähän se viestijä nyt jonkun somepostauksen naputtelee” ja/tai ”tästähän jo kerran kerrottiin, ei enää tarvitse”. Kaikki kuitenkin ehtivät jupista jälkikäteen mikä meni pieleen).

🙃 Eräänlaista viestintää tehdään, jos viestintäsuunnitelmaa ei ole tai jos on, sitä ei noudateta (koska ”miksi suunnitella mitään nopeasti muuttuvassa maailmassa, eikä kukaan ehdi suunnitelmaa kuitenkaan seurailla”).

Toisaalta viestintää voi tehdä myös näin:

✌🏼Viestintä suunnitellaan tukemaan organisaation tavoitteita sekä kertomaan organisaation visiosta ja arvoista.

✌🏼 Viestinnälle määritetään tavoitteet ja tavoitteiden toteutumiselle mittarit. Vaikuttavuutta ja tuloksia seurataan ja toimia säädetään tarvittaessa tulosten mukaisesti.

✌🏼 Työskentelyn tueksi laaditaan viestintäsuunnitelmia ja valitaan sopivat kanavat oikeiden kohderyhmien saavuttamiseksi.

✌🏼 Viestinnälle järjestetään riittävät resurssit. Koska niin se vaan on, että useampi ihminen saa enemmän aikaan kuin yksi.

✌🏼Viestinnällä rakennetaan suhteita asiakkaisiin, sidosryhmiin, yhteiskunnallisiin toimijoihin, kilpailijoihinkin. Viestintä – tai sen puute – vaikuttaa mm. työnantajabrändiin ja maineeseen muutenkin.

Summa summarum: Suunnitelmallinen ja strateginen viestintä tukee tuloksellisuutta ja auttaa saavuttamaan tavoitteet.

❓Kumpaa yllä kuvatuista tyyleistä teillä toteutetaan? Vai jotain niiden väliltä?

Sitä sanotaan, että asenne ratkaisee.Näin taatusti onkin. Työyhteisössä asenteella on monenmoisia vaikutuksia toimintaan...
14/09/2024

Sitä sanotaan, että asenne ratkaisee.

Näin taatusti onkin. Työyhteisössä asenteella on monenmoisia vaikutuksia toimintaan, fiilikseen, tuloksiin ja vaikka mihin. Suhtautuminen vaikuttaa suuresti sekä itseen että toisiin.

💭 Sen, mitä yksi pitää sinnikkyytenä, ja päämäärätietoisuutena, toinen näkee pään hakkaamisena seinään.

💭 Sen, mitä yksi pitää ajattelun ja keskustelun sallivana työtapana, toinen näkee saamattomuutena ja ajan tuhlauksena.

💭 Sen, minkä yksi ymmärtää avarakatseisuutena ja mahdollistamisena, toinen näkee taivaanrannan maalailuna ja ajan tuhlauksena.

💭 Sen, minkä yksi ymmärtää kollegaan tutustumisena ja yhteishengen luomisena, toinen näkee turhana höpöttelynä.

💭 Sen, mitä yksi pitää oman näköisen elämän tavoitteluna, toinen näkee joustamattomuutena.

💭 Sen, mitä yksi pitää tärkeänä onnistumisena, toinen ohittaa hetkessä tai ei edes huomaa.

💭 Yksi tahtoo oppia ja nauttia matkasta, toinen näkee pelkän lopputuloksen.

Onneksi näkökulman vaihtaminen on ihan sallittua ja ajatteluaan sekä toimintatapojaan voi kehittää.

Me kaikki voimme.

❓ Tunnistatko omassa asenteessasi tai ajattelussasi jotain, mikä rajoittaa tekemistäsi tai vaihtoehtoisesti mahdollistaa jotain muuta?

📸: |

Hei esihenkilö, tiiminvetäjä, työkaveri, johtaja! Vastaapa seuraaviin kysymyksiin. 👇🏽Toimivatko tiimisi jäsenet ja kolle...
07/09/2024

Hei esihenkilö, tiiminvetäjä, työkaveri, johtaja! Vastaapa seuraaviin kysymyksiin. 👇🏽

Toimivatko tiimisi jäsenet ja kollegasi paremmin kun

a) sinä olet paikalla?
b) sinä et ole paikalla?

Ovatko tiimisi jäsenet ja kollegasi sinun seurassasi tuottavia ja sitoutuneita?

a) kyllä ovat
b) eivät ole

Ideoivatko tiimisi jäsenet ja kollegasi omatoimisesti, tilaamatta ja pyytämättä, ja myös kertovat niistä tiimille ääneen?

a) kyllä
b) ei

💡 Frances Frein ja Anne Morrissin mukaan johtajuuden kovaa ydintä on se, kuinka tehokkaasti johtaja pystyy voimaannuttamaan toiset ihmiset ja vapauttaamaan heidän potentiaalinsa.

Haluan jatkaa Frein ja Morrissin ajatuksen ulottumaan kaikkiin työyhteisön jäseniin: meillä kaikilla on roolimme porukassa ja meistä jokainen vaikuttaa työyhteisöönsä, ajatteli sitä aktiivisesti tai ei.

”Joskus” on Frein ja Morrossin mukaan kokeneimpienkin johtajien tyypillisin vastaus edeltäviin kysymyksiin.

Olisipa kiinnostavaa kuulla muidenkin työyhteisöjen jäsenten vastauksia.

Eniten kuitenkin kiinnostaa, mitä joskus-vastauksen toistuminen tarkoittaa. Mitä pitäisi tehdä, vai pitääkö tehdä mitään? Kenen pitäisi tehdä vai meistä jokaisen?

❓Mitä mieltä sinä olet?

📸: |

Osoite

Jyväskylä

Puhelin

+358405175257

Nettisivu

,

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Comms With Pia :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Comms With Pia :lle:

Oikopolut

Jaa

Kategoria