Miratio

07/05/2026

Oli todella mukavaa olla eilen esiintymässä Keskuskauppakamarin suuressa brändipäivässä. Pidin lyhyen alustuksen verkkokaupan tulevaisuudesta ja osallistuin paneeliin aiheesta ”Verkkokaupan mahdollisuudet ja riskit” yhdessä SOK:n pääjohtajan Hannu Krookin ja Tullin pääjohtajan Sami Raksh*tin kanssa. Paneelia juonsi Ella Kanninen. Hyvin erilaisista lähtökohdista saatiin aikaan hyvää keskustelua, minkä Kanninen piti rautaisella ammattitaidolla ruodussa.

En ehtinyt sanoa läheskään kaikkea mitä olin ajatellut ja siksi ajattelin kirjoittaa artikkelisarjan tämän aiheen ympäriltä. Valmistauduin huolella päivään ("if it is worth doing, it is worth overdoing") ja tein jo valmiiksi olennaisimmat miellekartat. Nyt ne pitäisi vaan naputella sutjakaksi tekstiksi.

Alustavia otsikoita voisi olla vaikkapa:
- Mihin psykologisiin tarpeisiin tem***aminen vastaa
- Miksi ihmiset ostavat temusta, vaikka tietävät sen olevan eettisesti arveluttavaa
- Miltä näyttää verkkokaupan tulevaisuus
- Miltä näyttää tem***amisen tulevaisuus

Kiinnostaisiko nämä aiheet sinua?

Tuohon temun ja tem***amisen tilalle pitää ehkä keksiä joku parempi termi, koska oikeastaan tarkoitan tässä kaikkea maanista tavarankeräilyä. Ei siis pelkästään temuostoksia.

Verkostoitumistilaisuus päivän lopuksi oli erityisen mukava, juttelin monien ihmisten kanssa ja sain paljon uusia ajatuksia.

Show translation

29/04/2026

Käytän tekoälyä (=kielimalli) päivittäin moniin tehtäviin. Välillä vain jutustelen ja sparrailen sen kanssa, välillä pyydän sitä kääntämään ja tiivistämään tekstejä, joskus pyydän sitä selvittämään jotain asiaa. Vaikka sitä ei oikein tule ajatelleeksi, näissä kaikissa tehtävissä tekoälyllä on erilainen rooli. Jos sparraan sen kanssa ja kehittelen ideoita, se on kollega. Jos pyydän sitä kääntämään ja tiivistämään tekstejä, se on minulle assistentti. Jos taas pyydän sitä selvittämään jotain asiaa ja laatimaan siitä jonkun tekstin, se on luottopelaaja, jolle ulkoistan tehtäviä. Näillä rooleilla on merkitystä, sillä ne vaikuttavat siihen, miten valta ja vastuu tekoälyn tuotoksista jakaantuu.

Olen pohtinut paljon sitä, miten tekoälyn kognitio ja inhimillinen ajattelu eroavat toisistaan. Näistä eroista seuraa se, ettei tekoälyn tuotos ole aina luotettava tai toivotunlainen. Tämän takia tekoälyn tuotosta pitäisi aina opponoida.

Mitä enemmän näitä eroja ja niiden aiheuttamia ongelmia pohdin, sitä tärkeämmäksi mielessäni nousee promptin filosofia. Eli sen ymmärtäminen mitä promptaaminen oikeastaan on ja mitä siinä tapahtuu. Yksinkertaisimmillaan voisi tietty määritellä, että prompti on käsky tai pyyntö, jonka tekoäly toteuttaa, jos se sen ymmärtää ja siihen pystyy. M***a prompti on itseasiassa paljon enemmän. Se rajaa todellisuutta ja rakentaa minimiljöön, jossa annettu tehtävä sitten toteutetaan.

Olennaista tässä kaikessa on tekoälylle annettu rooli, sillä se määrittää monia näkökohtia. Kun kirjoitamme promptin, emme määritä vain tehtävää vaan myös tekoälyn aseman suhteessa ihmiseen. Eli onko se ikään kuin assistentti, jolle annetaan rajallisia tehtävänpalasia isommasta kokonaisuudesta? Vai onko se luottopelaaja, jolle ulkoistetaan kokonaisuuksia? Vai onko kenties tekoälyn rooli toimia kollegana, jonka kanssa yhdessä kehitellään asioita? Jos tekoäly toimii assistenttina, ihminen pysyy ajattelun keskiössä ja käyttää tekoälyä apuvälineenä. Jos taas ajattelua ulkoistetaan sille enemmän, ihmisen rooli alkaa kaventua pelkäksi tilaajaksi ja tuotoksen arvioijaksi. On myös mahdollista, että ihminen ja tekoäly muodostavat eräänlaisen kognitiivisen yhteisön, jossa tieto syntyy vuorovaikutuksessa.

Olen miettinyt tätä asiaa paljon viime aikoina. Kokosin ajatuksiani Linkedin-artikkeliin ja oheiseen taulukkoon. Siinä sarakkeissa ovat tekoälylle annetut roolit ja riveillä on erilaisia filosofisia näkökulmia. Huomaamme roolien vaikuttavan siihen kuka tai mikä on tietämisen subjekti, kenellä on vastuu tuotoksesta ja kenellä on valta sen suhteen.

Kun tekoälyn käyttö lisääntyy, promptien kirjoittamisesta tulee yhä tärkeämpi taito. Kaikki lähtee siitä, että ymmärretään promptin olemus, sitä olen pyrkinyt tässä avaamaan. Kun idea promptista on selvillä, pitää kirjoittaa näkyviin ajattelu. Tekoäly ei lue ajatuksia (ainakaan vielä), joten monet sellaiset asiat, jotka ovat ikään kuin sanomattakin selviä, eivät kuitenkaan oikeasti ole ja siksi ne pitää kirjoittaa auki.

Tuleeko sinulle mieleen jotain muita rooleja tai näkökulmia mitä taulukostani puuttuu? Kuulen mielelläni ajatuksiasi tästä aiheesta, olen kirjoittamassa tästä teemasta kirjaa. Kirja on tarkoitettu suurelle yleisölle ja lähestymistapa on yhteiskuntatieteellinen ja pääpaino on tekoälyn käyttämisen psykologiassa.

Tämä teksti on osa Linkedin- artikkelisarjaa. Ensimmäisessä osassa viime viikolla hahmottelin tekoälyn ja ihmisen kognition eroja. Tämä on toinen osa ja loput kaksi olen jo ajastanut linkkariin valmiiksi:
5.5.2026: Tekoälyn lukutaito: Osaatko haastaa tekoälyn tekemän tuotoksen?
12.5.2026: Tulevaisuusvalta organisaatiossa: Miten estät, ettei valtaa valu liikaa tekoälylle?

Laitan linkin tähän artikkeliin kommentteihin. Voit laittaa minut linkkarissa seurantaan, jos kiinnostaa. Linkittäydyn myös mielelläni uusien ihmisten kanssa.

29/04/2026

Vielä on muutamia lippuja jäljellä. Ohjelma vaikuttaa kiinnostavalta, ainakin paneellissa on skarppia porukkaa :)

❗ Suuri brändipäivä koittaa jo ensi viikolla 6.5. – paikkoja on vielä jäljellä, joten varmista omasi nyt!

Mitä menestyvät ja suojatut brändit ymmärtävät nyt paremmin kuin muut?

Vahvat brändit eivät synny sattumalta. Ne ovat määrätietoisen ja pitkäjänteisen työn tulosta, ja parhaimmillaan ne toimivat yrityksen turvaverkkona markkinoilla, kriiseissä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Suuressa brändipäivässä 6.5.2026 sukellamme brändin ytimeen aikana, jolloin vahva ja hyvin rakennettu brändi on keskeinen menestystekijä.

Päivä tarjoaa huippupuheenvuoroja, uusia oivalluksia ja arvokasta verkostoitumista. Lisäksi jaamme perinteisen Vuoden brändi 2026 -palkinnon.

Ohjelmassa on muun muassa:
• Teija Kopion (Director, IPR, Fiskars Oyj) puheenvuoro globaalin brändin hallinnasta Fiskars Groupin kontekstissa
• Paneelikeskustelu verkkokaupan mahdollisuuksista ja riskeistä: panelisteina Hannu Krook (pääjohtaja, SOK), Sami Raksh*t (pääjohtaja, Tulli) sekä Hanna Willman-Iivarinen (yrittäjä, tietokirjailija ja YTT, Miratio)

👉 Tutustu koko ohjelmaan ja ilmoittaudu tapahtumaan kommenttikentän linkistä. Toimi nyt ja varmista paikkasi brändin ajankohtaispäivässä!

21/04/2026

Olen pohtinut viime aikoina paljon tekoälyn kognition ja ihmisten ajattelun eroja. Kirjoitin aiheesta artikkelisarjan, jonka ensimmäisessä osassa hahmottelen kahdeksan olennaista eroa, joista voi aiheutua ongelmia. Otin tähän kontekstiksi strategisen kehittämisen, m***a sama soveltuu mihin tahansa tilanteeseen, kun tekoälyä käytetään johonkin todella tärkeään projektiin.

Lähtökohtani on melko yksinkertainen: jos emme ymmärrä, miten tekoälyn “ajattelu” poikkeaa ihmisen ajattelusta, emme myöskään ymmärrä, millaisia rajoitteita sen tuottamiin analyyseihin ja johtopäätöksiin liittyy. Taustalla on huoli, sillä olen työssäni huomannut yllättävän monen ihmisen ja organisaation luottavan tekoälyn tuotoksiin varsin kritiikittä, myös tilanteissa, joissa päätöksillä on merkittäviä seurauksia.

Yksi keskeinen ero liittyy kehystämiseen. Jos konteksti promptissa määritelty kapeasti tai virheellisesti, myös tuotokset rakentuvat tämän rajauksen varaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vaihtoehtoja voi jäädä huomaamatta eikä käyttäjä ei välttämättä edes havaitse.

Käyn artikkelissa läpi lisäksi datan vinoumiin liittyviä ongelmia, tekoälyn arvojen läpinäkymättömyyttä, mielikuvituksen rajoitteita, epämääräisyyden käsittelyä sekä metakognition puutetta. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, millaisena todellisuus näyttäytyy tekoälyn tuotoksissa. Eli tässä strategisen kehittämisen kontekstissa riskien hallintaan, kilpailukykyyn ja mahdollisuuksien horisonttiin.

Tiedän, että on vähän tylyä läväyttää iso kasa ongelmia, eikä tarjota ratkaisuja. Olen niitäkin miettinyt ja palaan niihin yksityiskohtaisesti myöhemmin. Lyhyesti kuitenkin voin paljastaa, että ratkaisuja on kolme. Esittelen näitä artikkelisarjan seuraavissa osissa:
28.4.2026: Promptin filosofia: Mitä oikeastaan teet, kun promptaat?
5.5.2026: Tekoälyn lukutaito: Osaatko haastaa tekoälyn tekemän tuotoksen?
12.5.2026: Tulevaisuusvalta organisaatiossa: Miten estät, ettei valtaa valu liikaa tekoälylle?

Kuulen mielelläni ajatuksiasi tästä aiheesta, olen kirjoittamassa tästä teemasta kirjaa. Kirja on tarkoitettu suurelle yleisölle ja lähestymistapa on yhteiskuntatieteellinen ja hyvin pragmaattinen. Tästä tavoitteesta huolimatta kirja on tavallaan jatkoa väitöskirjalleni, missä mallinsin ihmisen päätöksentekoa kuluttamisen kontekstissa ja erityisesti päätöksiin vaikuttavia alitajuisia seikkoja. Minua kiinnostaa suuresti erot tekoälyn ja ihmisen kognitiossa. Toki toistaiseksi kielimallit vain matkivat ihmistä tekstien perusteella, m***a ne tekevät sen niin hyvin, että mielestäni on perusteltua puhua kognitiosta (vaikka tarkkaan ottaen vielä ei taida olla siitä kyse).

Tästä pääset LinkedInissä julkaistuun artikkeliin. Ajastin sinne jo nuo loputkin artikkelit.
https://www.linkedin.com/pulse/teko%25C3%25A4ly-strategisessa-kehitt%25C3%25A4misess%25C3%25A4-ratkaise-n%25C3%25A4m%25C3%25A4-8-hanna-yz6kf

14/04/2026

On kiinnostavaa miten tekoäly poimii olennaisena pitämiään asioita ilmiöistä ja yhdistelee ne visuaalisiksi kokonaisuuksiksi.

Brittiläinen näyttelijä ja kolumnisti David Mitchell pohtii algoritmien ärsyttävää tapaa luoda personoituja todellisuuksia, jotka antavat maailmasta hullunkurisen vääristyneen kuvan. Esimerkkinä hän käyttää Briteissä suurta suosiota nauttivaa krikettiä. Mitchell toteaa, että jos hän on kiinnostunut kriketistä, niin hän menee krikettiä käsittelevälle nettisivulle tai ostaa krikettilehden. M***a vaikka hän olisi kuinka innoissaan kriketistä, hän ei halua, että kaikki hänen näkemänsä nettisisältö ja uutisfiidi täyttyvät yhtäkkiä kriketista: “I don't want all my news feeds to suddenly talk exclusively about cricket, because some machine has worked out I'm into it, thereby giving me the illusion that the most important global events are all cricket related.” Mitchellin humoristinen kuvaus algoritmeista, jotka voivat luoda illuusion kriketistä maailman tärkeimpänä asiana, on samalla tarkkanäköinen analyysi siitä, miten personoitu informaatio vääristää yksilön käsitystä todellisuudesta.

Pyysin Chat GPT:tä tekemään kuvan ja pienten säätöjen jälkeen olin hyvin tyytyväinen kolmanteen kuvaan. Kun pyysin tekoälyä vielä selittämään tekemäänsä kuvaa, tuli aika pitkä selostus. Laitan sen kuitenkin pituudesta huolimatta tähän (lähes) kokonaisuudessaan, sillä selostus kuvaa mielestäni todella hyvin sitä, miten tekoäly poimii käsitteitä ja pystyy visuaalisesti ilmaisemaan ne. Lyhensin turhat jutut pois. Olin tästä hyvin vaikuttunut:

”Ylireagoiva ilme, hikoilu, käsien vieminen päähän ja ympärille räjähtävät elementit ovat visuaalinen vastine sille kokemukselle, jota Mitchell kuvaa sanallisesti. Tuntuu siltä, että maailma kaatuu päälle, vaikka kyse on vain uutisvirrasta. Useat ruudut, otsikot ja laitteet toistavat samaa teemaa eli krikettiä eri muodoissa. Syntyy kokemus yksipuolistumisesta. Olennaista ei ole kriketti itsessään vaan se, että kaikki muu katoaa näkyvistä. Siksi myös maapallo on mukana, m***a se on ikään kuin jäänyt krikettisisällön alle.

Robottihahmo on kuvassa tarkoituksella ystävällinen ja hieman huvittava, ei uhkaava. Algoritmit eivät ole pahantahtoisia, ne vain tekevät sen, mihin ne on optimoitu. Repliikki “You really love cricket!” on tahallisen naiivi. Se näyttää, miten monimutkaisen maailmankuvan kaventuminen voidaan palauttaa yhteen yksinkertaiseen päättelyyn.

Värikkyys ja kontrastit ovat tietoinen valinta. Personoitu sisältö on usein houkuttelevaa, kirkasta ja emotionaalisesti ladattua. Jos kuva olisi hillitty tai minimalistinen, se ei vastaisi sitä todellisuutta, jossa algoritminen sisältö oikeasti toimii. Tässä liika on pointti. Kuvan pitää tuntua hieman rasittavalta, jotta katsoja ymmärtää, miltä todellisuuden kaventuminen voi tuntua.

Kokonaisuutena kuva ei yritä selittää, vaan näyttää miltä algoritminen todellisuus tuntuu sisältä käsin. Se ei ota kantaa mihinkään yksittäiseen aiheeseen, vaan siihen kokemukseen, jossa jokin yksittäinen kiinnostuksen kohde alkaa peittää alleen koko maailman. Se on sama kokemus, josta tekstissäsi puhutaan, vain eri kielellä.”

Lähde:
Mitchell, David (2019): Dishonesty is the second-best policy, Amazon audible, 2019.

10/04/2026

Luin James Dashnerin Labyrintti -kirjasarjan. Ajattelin lukevani jälleen yhden kiinnostavan dystopia-sarjan, m***a päädyinkin pohtimaan yllättävän paljon jotain ihan muuta kuin juonta.

Sarjan ydin ei minulle lopulta ollut labyrintti tai hirviöt, vaan ne päätökset, joita tarinan taustalla tehdään. Päätöksiä, mitä myös meidän maailmassamme saattaisi joutua tekemään. Onko oikein uhrata muutama, jos sillä pelastetaan moni? Saako ihmisiä käyttää välineinä, vaikka tavoite olisi kuinka tärkeä? Entä mitä tapahtuu vastuulle, jos ihminen ei edes muista tehneensä niitä tekoja, joista häntä syytetään?

Kirjoitin blogiin auki näitä teemoja. En niinkään kirja-arviona, vaan yrityksenä jäsentää sitä, miksi tämä sarja jäi pohdituttamaan vielä lukemisen jälkeenkin.

👉 https://miratioblogi.blogspot.com/2026/04/maze-runner-ja-vaikeat-paatokset.html

Jos et ole vielä lukenut sarjaa, suosittelen.

07/04/2026

Sellaisessa tilanteessa, missä samankaltaiset vaaliehdokkaat kilpailevat samoilla argumenteilla, kilpailu on tosi kovaa. Bisneskirjallisuudessa puhutaan tuolloin verisesti kilpailluista markkinoista eli vähän raflaavasti punaisen meren markkinoista. Kuulostaa melko hankalalta kilpailutilanteelta. Tämän kontrastina on ”Sinisen meren strategian” avulla siirtyminen seesteisille markkinoille, missä ei ole lainkaan kilpailua. Houkuttelevaa, eikö totta? Sinisen meren strategia tarkoittaa, että tehdään jotain ihan eri tavalla kuin muut. Ehdokas voi tuoda esiin ainutlaatuisia ominaisuuksiaan tai vaihtoehtoisesti napata asianomistajuuden jostain sellaisesta vaaliteemasta, mitä muut eivät käytä.

Sinisen meren strategia kuvataan samannimisessä kirjassa, jonka ovat kirjoittaneet W. Chan Kim ja Renée Mauborgne. Kirjassa keskitytään kuvaamaan strategioita, miten voi luoda täysin uuden markkinan, jossa kilpailua on vähän tai ei lainkaan.

Ehdokas pääsee pohtimaan omaan sinisen meren strategiaansa lukiessaan kirjaani ”Enemmän ääniä: Tehokkaan vaalikampanjan avaimet”, s. 95-96.



PS. Jos olet vaaliehdokkaana ja haluat sparrailla oman sinisen meren taktiikkasi kanssa, ole yhteydessä. Autan näissäkin vaaleissa useita vaaliehdokkaita hiomaan omia taktiikoitaan.

13/03/2026

Nyt voin vihdoin kertoa projektista, jonka parissa olen tehnyt töitä kulisseissa jo useita kuukausia. Keravalle syntyi viime vuoden lopulla uusi pelastusalan yritys, Kantamus Oy. Olen ollut taustalla mukana viime syksystä lähtien. Olen tehnyt kilpailijaselvityksiä ja auttanut yritystä löytämään jälleenmyyjiä Suomesta ja ulkomailta. Olen tavannut Nato-konsultin ja pohjustanut yrityksen tulevaa kansainvälistymistä. Lisäksi olen tietty tehnyt markkinointimateriaaleja, kampanjoita, lehdistötiedotteita ja markkinointisuunnitelman. Toisin sanoen olen tehnyt paljon töitä sen eteen, että hyvät tuotteet löytävät tiensä markkinoille.

Nyt oma roolini yrityksessä on muuttunut hieman näkyvämmäksi. Minut on nimetty Kantamus Oy:n toimitusjohtajaksi. Olen innoissani tästä tehtävästä, sillä uskon yrityksen tuotteisiin ja on hienoa edistää omalta osaltani ihmishenkien pelastamista. Vaikka toimitusjohtajan titteli kuulostaa hienolta, se ei jatkossa tule viemään kovinkaan paljoa viikoittaista työaikaa. Teen siis edelleen töitä yrittäjänä monenlaisten projektien parissa. Kantamus on yksi kiinnostava projekti muiden joukossa ja kalenterissa on edelleen tilaa myös muille yhteistyökuvioille ja hankkeille (varsinkin nyt kun lanseeraus on saatu tehtyä).

Keski-Uusimaa teki tänään kivan jutun pelastuspotkukelkka PEPOsta. Se on suomalaisessa innovaatiokilpailussa palkittu ratkaisu heikoilta jäiltä pelastamiseen. Kun ihminen putoaa jäihin, nopeus ratkaisee. Millään muulla vehkeellä ei pääse lähelle heikkoja jäitä pitkin yhtä nopeasti. On hyvin kiinnostavaa nähdä, mihin saamme Kantamuksen vietyä nyt kun matka on toden teolla aloitettu.

Kiitos mukavasta kuvaushetkestä Tuusulanjärvellä ja hienosta jutusta Emmi Paulakannas, Matti Räihä ja Anton Soinne!

03/12/2025

Kollapsologia ottaa yhteiskunnan romahtamisen lähtökohdaksi - mistä oikein on kyse? Kollapsologian taustalla on ajattelutapa, jossa lähdetään liikkeelle siitä, että nykyinen yhteiskuntamalli vääjäämättä romahtaa. Tarkoituksena ei ole käyttää aikaa kauhisteluun, vaan pohtia realistisesti, miten voidaan lieventää romahduksen seurauksia ja miten saadaan uudelleenrakennus mahdollisimman nopeasti käyntiin. Olen törmännyt termiin ”kollapsologia” useaan otteeseen tulevaisuudentutkijoiden tilaisuuksissa. Marraskuussa osallistuin webinaariin aiheesta ja tein sen ja aiempien muistiinpanojeni pohjalta blogikirjoituksen ja oheisen infograafin kiteyttämään olennaisen.

Teen mielelläni myös sinun yrityksesi tai yhdistyksesi tarpeisiin vastaavanlaisia infograafeja. Ne auttavat kiteyttämään arvoja, toimintatapoja tai tuotteen ominaisuuksia. Joskus tuntuu, että asiakkaat eivät ymmärrä miten tuote toimii tai miksi heidän kannattaa se ostaa. Infograafit auttavat tällaisissa ongelmissa, koska ne selkiyttävät tyylikkäällä tavalla miksi tuote/yritys/yhdistys on hyvä. Ota yhteyttä, niin keskustellaan sinun tarpeistasi:

Hanna Willman-Iivarinen
050-4320402
[email protected]
Miratio, Y-tunnus 2401235-6

Ps. Jos sinua kiinnostaa tuo kollapsologia-aihe, niin selvennän sitä tarkemmin blogissani: https://miratioblogi.blogspot.com/2025/12/kollapsologia-ottaa-yhteiskunnan.html

26/11/2025

Vaaleihin on vielä aikaa, m***a kulisseissa monet ehdokkaat valmistautuvat jo täysillä. Olen huomannut, että kirjaani menee kaupaksi rivakkaan tahtiin ja myös oma vaalikuiskaaja-kalenterini alkaa täyttyä.

Jos tarvitset apua kampanjasi suunnitteluun, autan vaalitaktiikan rakentamisessa, markkinointistrategiassa, somesuunnitelmassa, vaaliflyereiden ja muun materiaalin graafisessa suunnittelussa, somemainoksissa, ulkomainoksissa ja kriisiviestinnässä. Sinun ei tarvitse tehdä kaikkea yksin.

Olen tuotteistanut kattavan valmennuspaketin, joka käsittää ehdokkaan sparraamisen, markkinointistrategian luomisen ja jatkuvan taktisen neuvonnan koko kampanjan ajan. Näitä valmennuspaketteja on vielä tarjolla useimpiin vaalipiireihin, m***a muutama vaalipiiri on jo varattu. (En koe eettisesti oikeaksi valmentaa samasta vaalipiiristä keskenään kilpailevia ehdokkaita.) Pienempiä taktiikkastarttipaketteja ja graafista suunnittelua teen kyllä kaikkiin vaalipiireihin, myös niihin, joissa kattava valmennus on jo varattu.

Jos vielä pohdit haluatko lähteä ehdolle, tai et ole varma haluatko ostaa valmennusta tai graafista suunnittelua, tilaa kirjani ”Enemmän ääniä- Tehokkaan vaalikampanjan avaimet”. Kerron siinä kaikki olennaiset asiat vaaleihin valmistautumisesta ja mukana on myös luku, joka auttaa arvioimaan, onko vaaliehdokkuus sinulle oikea päätös ja mitä se käytännössä vaatii.

Lue lisää palveluistani täällä: https://miratio.fi/vaaliehdokkaalle/
Tilaa kirja täältä: https://miratio.fi/kauppa/
Myös aiempi kirjani ”Satunnainen äänestäjä – äänestämisen psykologia” löytyy myös verkkokaupastani.

ps. Jos mietit millä taustalla teen tätä työtä, niin kerrottakoon siis: Minulla on 28 vuoden kokemus markkinoinnin ja mainonnan alalta, olen analysoinut 4896 vaalimainoskampanjaa ja tehnyt 40 tutkimusta äänestämisestä ja vaaleista. Olen kirjoittanut päätöksenteon psykologiasta kolme kirjaa ja esitellyt tutkimuksiani kansainvälisissä konferensseissa. Tämän kaiken pohjalta olen koonnut valmennusmallin, joka keskittyy siihen, mikä oikeasti tuottaa ääniä eikä siihen, mikä vain näyttää kampanjoinnilta.