04/02/2026
Tajusin juuri, että olen tehnyt 30 vuotta graafista suunnittelua! 😎 Keväällä 1996 sain ensimmäisen vakituisen työpaikkani turkulaisesta mainostoimistosta.
Saanko näistä vuosikymmenistä ansiomerkin vai olenko dinosaurus...?
🧡 Omasta mielestäni olen nyt ammatillisesti parhaimmillani.
💓 Mulle on kehittynyt työkalupakki, josta hyötyy sekä asiakas että tekijä.
🤍 Asiakkaan kanssa kommunikoidessa osaan kysyä paremmat kysymykset. Briiffauksen jälkeisestä vastabriiffistä on tullut rutiinia. Kokemus on tuonut varmuutta. Arvailen vähemmän.
💜 Ymmärrän syvemmin asiakkaan liiketoimintaa, en keskity pelkästään visuaalisuuteen. Monet alat on tulleet tutuksi – lemppareitakin on löytynyt.
💛 Oikeastaan mitkään projektit ei enää pelästytä, sillä olen nähnyt paljon ja monipuolisesti kaikkea. Osaan sanoa ei työtarjouksille, jotka ei ole mua varten.
Entäs se junasta jääminen... mitä varmasti moni kuitenkin miettii.
Totta kai ala on muuttunut. Olen joutunut opettelemaan uusia työtapoja ja lukemattomia uusia graafisen alan ohjelmia.
Vektorigrafiikassa Corel Draw:sta siirryttiin smuutisti FreeHandiin (jota ikävöin edelleen 😃) ja Illustratoriin. Taitto-ohjelmatkin on muuttuneet täysin. Photoshop on pitänyt pintansa. Nyt Adoben arsenaalissani on kolmisenkymmentä eri ohjelmaa (en tod. käytä kaikkia 😆).
Innokas uteliaisuus on ollut etuni. Olen aina tykännyt opetella uutta, ja sitä kautta kokeillut monipuolisesti erilaisia juttuja. Nörttiydestäkin on ollut hyötyä 🤓
Some-boomin kohdalla hiukan yskähtelin, kunnes tajusin, että siihen ei tarvitse laittaa erityisesti paukkuja, pärjään muutenkin. Jätin tiktokit ja pinterestit muille.
Tekoälyä on ollut vaikea niellä, m***a hitaasti hyvä tulee. Ystävystymme pikku hiljaa, kun ymmärrän, ettei se varasta työtäni. En kuitenkaan koskaan tule käyttämään tekoälyn tekemiä valokuvia. Ilokseni olen huomannut, että niistä eivät pidä monet muutkaan.
Vaikka kieltämättä välillä vuodet rahisee luissa ja nivelissä, silti tuntuu, että parhaat projektit on vielä tekemättä. 🔥 Rakkaus työhön palaa edelleen.
